Tähän kirjaan tartuin
varsin varovasti. On vuosia siitä, kun koin yhden vaikuttavimmista
lukukokemuksistani luettuani Morrisonin Solomonin laulun, enkä sen jälkeen ole
koskaan voinut aivan arvelematta Morrisoniin tarttua. Vain siksi, että ensimmäinen kokemus tuntui niin tärkeältä.
“Luoja lasta auttakoon”
on pieni ja luettavaksi jollakin tavoin helppokin. Tai olisi, ellei olisi toisaalta niin
ylikäymättömän vaikea ja raskas. Kun lapsi tulee kohdelluksi omien
vanhempiensa taustan, olosuhteiden ja ymmärtämättömyyden takia
epäinhimillisellä tavalla, hänen elämäänsä ja valintojaan ei ehkä voi lähestyä,
ellei joudu tekemisiin niiden alkusyiden kanssa.
Lukijan on otettava
kantaa siihen, mitä ihmisen on lupa tehdä. Tapahtumat kerrotaan vakuuttavan
näkökulmatekniikan keinoin, ja se totuus jonka ensimmäinen henkilö kertoo,
onkin toisen osallisen kertomana jotain sellaista, jota lukija ei osaa odottaa.
Bride oli jo syntyessään
vääränlainen. Vanhemmat eivät sietäneet hänen poikkeavan mustaa ihoaan, ja hän
oppi olemaan hyväksymättä itsekään itseään. Hän ei aikuistuessaan suostunut
käyttämään edes omaa nimeään, ja ulkoisen olemuksensa hän osti stailaajalta.
Se, mikä häntä näversi sisältä ; mitä hän oli tehnyt lapsena
opettajalleen saadakseen äitinsä kerrankin edes silittämään kättään,
selviää kirjan kulkiessa vähitellen. Mutta paljastuu myös joukko tekoja, joita
ei haluaisi tietää koskaan tapahtuneen.
Kevään viimeisessä Mielenpesä-istunnossa olimme lämpimissä (helteisissä!) fiiliksissä. Mukana oli myös kimalainen, jonka saaminen Ehnroos-huoneesta ulos oli hyvästä syystä hetkittäin tärkeämpää kuin yhtään mikään muu. Onnistuimme :), ja pääsimme jatkamaan keskustelua (kiitos, V!)
Kevään viimeisessä Mielenpesä-istunnossa olimme lämpimissä (helteisissä!) fiiliksissä. Mukana oli myös kimalainen, jonka saaminen Ehnroos-huoneesta ulos oli hyvästä syystä hetkittäin tärkeämpää kuin yhtään mikään muu. Onnistuimme :), ja pääsimme jatkamaan keskustelua (kiitos, V!)
“Luoja lasta auttakoon”
koettiin tärkeäksi romaaniksi. Toisaalta myös sellaiseksi, joka
olisi ehkä vaatinut lukijalta enemmän “tietoa”, tai ehkä kokemusta. Vaikutuksen
se teki jokaiseen meistä, vaikka ihan kaikki eivät olleet ehtineetkään kirjaa
ainakaan kokonaan lukea. Isojen aiheiden Morrison, mielen liikuttaja.
Hyvää kesää, lukupiiri ja muut!
Morrison, Toni : Luoja lasta auttakoon. Suom. Kaijamari Sivill. Tammi, 2016.
